Nykyään vapaamuurarit eivät oikeastaan ole mikään salaseura. Muurareiden kokoontumispaikat tiedetään. Jäsennyttä veljeskunnassa ei yritetä pitää salassa. Looseissa kaikki keskustelu politiikasta ja uskonnosta on kielletty. Vapaamuurarit harjoittavat hyväntekeväisyyttä. He eivät suunnittele vallanvaihtoja.
Siis nykyään ja täällä. Aiemmin ja muualla oli toisin.
Venäjällä vapaamuurarit yrittivät vallankaappausta 1800-luvun alussa. Tämä dekambristien yritys ei onnistunut. Leo Tolstoi aikoi kirjoittaa kirjan dekambristeista. Sodan ja rauhan piti olla vain tämän tärkeämmän johdatusosa. Dekambristikirja ei koskaan valmistunut, mutta Sodassa ja rauhassa esiintyy vapaamuurari nimeltä Pierre. Se vähä, mitä Pierre vapaamuurareista kertoo, sopii hyvin siihen mitä muista lähteistä voi löytää.
Vapaamuurareita oli Pierren mukaan kolmea tyyppiä: suurin osa heistä halusi kehittää itseään ja solmia ystävyyssuhteita, pienempi osa yritti muuttaa yhteiskuntaa – heitä Pierre kutsuu illuminaateiksi, ja kaikkein harvalukuisimmat tutkivat vapaamuurariuden salaisuuksia.
Nykymuurarit ovat ensimmäistä ja viimeistä tyyppiä. Kuten Pierren aikana, viimeisen tyypin edustajia on hyvin vähän. Toista tyyppiä ei enää ole. Veljeskunta on harmaantunut ja jäsenmäärä kutistunut alle puoleen. Jäsenmäärä oli suurimmillaan Toisen maailmansodan jälkeen ja laskenut tasaisesti 1980-luvulta alkaen.
Ensimmäisen tyypin muurareille 1700- ja 1800-luvun salaseurat olivat klubeja, joissa jäsenet antoivat toisilleen komealta kalskahtavia arvonimiä ja maksoivat salaseuran “salaisuuksien” kuulemisesta tuntuvia summia. Salaseuran jäseneksi liittyvälle kerrotiin, että hän kehittyisi paremmaksi ihmisenä ja usein hänelle luvatiin maagisia voimia – niitä ei tullut, ainakaan magian kautta. Jäsen sitoutui pitämään saamansa opin salaisena. Salaseurassa oli useita asteita ja kullakin asteella omat salaisuutensa. Jos jäsen tavoitteli salaista tietoa, hänen oli noustava tasolta toiselle, mikä ei ollutkaan aivan ilmaista.
Veljeskunnan jäsenten oletetiin tukevan toisiaan. Sitä tarkoittaa veljeys. Tämä piirre kaikissa keskenäisen avunannon veljeskunnissa antaa niille mahdollisuuden hankkia valtaa soluttautumalla tärkeille paikoille.
Nykymuurarit eivät (ehkä) tätä mahdollisuutta käytä, mutta Tolstoin Pierren toisen tyypin muurarit yrittivät muuttaa yhteiskuntaa soluttautumalla avainpaikoille. Soluttautuminen on tehokas tapa etenkin demokratioissa. Tapaa käyttävät myös tiedusteluorganisaatiot ja järjestäytynyt rikollisuus.
1700-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle Pierren toisen tyypin muurarit tehtailivat yhteiskunnallisia muutoksia.
Molempien Amerikoiden vapaustaistelijat kuuluivat lähes poikkeuksetta vapaamuurareihin ja toimintaa johdettiin muurarilooseista. He pyrkivät uuteen maailmanjärjestykseen. Uusi maailma tarkoitti Amerikkaa. Uusi maailmanjärjestys tarkoitti Amerikan mallia, demokratiaa.
Illuminati-tyypin vapaamuurarit muuttivat maailmaa. Enää heitä ei ole. Nykyään tämä muurarityyppi sivuutetaan sanomalla, että kyseiset loosit olivat valemuurariutta. Valemuurarius pääsi 1700-luvun lopulla soluttautumaan vapaamuurariuteen. Nykyään vallankumouksellinen valevapaamuurarius on kitketty pois.
Ei tosin aivan kokonaan. Italian 80-luvun Propaganda Due -loosi yritti muokata yleistä mielipidettä kommunismin vastaiseksi järjestämällä pommi-iskuja ja syyttämällä niistä kommunisteja. Näissä iskussa kuoli ihmisiä. Loosin jäseninä olivat muun muassa Italian kaikkien tiedustelupalveluiden johtajat.
Väitetään, että oikeassa vapaamuurariudessa muurarin tulee uskoa Jumalaan. Jos uskoa Jumalaan ei vaadita, kyseessä on valemuurarius. Tällä perusteella suurin osa Etelä-Euroopan vapaamuurariudesta on valemuurariutta. Se on kehittynyt ranskalaisesta vapaamuurariudesta, jossa uskoa Jumalaan tai Arkkitehtiin ei vaadita, ja jossa ei myöskään kielletä puhumasta politiikaa tai käsittelemästä uskontoa loosien kokouksissa. Salaliittoteorioissa esiintyvä vapaamuurarius on juuri tätä ranskalaista vapaamuurariutta. Angloamerikkalainen vapaamuurarius on vain harmiton harrastus.
Ranskalaisessa vapaamuurariudessakin vain muutama loosi osallistui vallankumoukselliseen liikkeeseen. Ne olivat pääosin memfisin ja misraimin riitteja seuraavia looseja Ranskassa ja Italiassa, myöhemmin myös Turkissa. Osa memfisin ja misraimin riittejä seuraavista salaseuroista kuuluu ruusuristiläisyyteen, mutta ei vapaamuurariuteen.
Vallankumouksellinen vapaamuuraritoiminta alkoi Adam Weishauptin vuonna 1776 perustamasta Bavarian Valistuneista, Illuminatista. Adam Weishaupt oli alkuperältään juutalainen, mutta kääntynyt katolisuuteen. Hän opiskeli jesuiittakoulussa ja toimi professorina aiemmin jesuiitoille kuuluneessa professuurissa.
Poliisi pääsi salaseuran todellisten päämäärien jäljille sattumalta ja teki ratsian kahden muun korkean jäsenen kotiin. Poliisi löysi dokumentteja, joissa ohjelma oli kuvattu: Illuminati suunnitteli vallankumousta. Poliisi lakkautti Baijerin Valaistuneet vuonna 1785 epäiltynä valtion vastaisesta toiminnasta. Muiden maiden poliiseja varoitettiin.
Illuminatilla oli ohjelma, joka pyrki tuhoamaan perheen, uskonnon ja valtion – samantapainen kuin myöhemmin kommunisteilla.
Poliisin saamat dokumentit osoittavat, että Illuminati pyrki soluttautumaan vapaamuurariuteen ja yhteiskunnan tärkeille paikoille, erityisesti koulutukseen, yliopistoihin ja hallintoon.
Vuonna 1789 Ranskassa syntyi vallankumous. Jakobiinien ohjelma oli hyvin samanlainen kuin Illuminatin – aikalaiset pitivät niitä samana järjestönä. Myöhemmin vapaamuurarit järjestivät vallankumouksia tai -kaappauksia ja sotia eri puolilla maailmaa.
Illuminati ei kadonnut Bavarian Valistuneiden lakkauttamiseen, mutta toiminta ei siirtynyt suoraan Bavarian Valistuneilta Ranskan vallankumouksen jakobiineille. Oikea tapahtumaketju näyttää olevan seuraava.
Illuminaatit yrittivät soluttautua vapaamuurariuteen. Illuminatin toiseksi korkein johtaja, Knigge, laati vuonna 1780 hahmotelman ylemmistä Illuminatin asteista. Tässä hahmotelmassa Adam Weishauptin Baijerin Valistuneet vastasivat esivaiheen asteita. Sen jälkeen seurasi vapaamuurariasteet: Grand Orientin ranskalaisen riitin asteet ja skottilaisen vapaamuurariuden kaikki asteet. Korkeimmalla tasolla hierarkiassa oli mysteeriasteet: alempi ja ylempi.
Ranskassa toimi philalethes-liike samaan aikaan kuin Bavarian Valistuneet. Calaisissa perustettiin vuonna 1784 vapaamuurariloosi nimeltä la Loge de Saint-Louis des Amis-Reunis. Philalethes yhdistyi Amis-Reunis -loosin kanssa. Myöhemmin tästä äitiloosista syntyneet loosit tunnettiin misraimlooseina.
Bavarin Valistuneiden vallankaappaussuunnitelman paljastuttua Valistuneiden korkea jäsen Johann Joachin Christoph Bode vieraili Amis-Reunis -loosissa ja perusti uuden salaisen loosin, joka muistutti Weishauptin Illuminatia. Tämä loosi oli nimeltään Philadelphes ja sen päämäärä oli vallankumouksellinen poliittinen toiminta. Myöhemmin philadelphes-loosit tunnettiin memfislooseina.
Kniggen hierarkian alempi ja ylempi mysteeriaste olivat alkemistien salaseura ja Cagliostron egyptiläinen vapaamuurarius, siis myöhemmin nimiltään Philadelphes ja Philalethes, ja vielä myöhemmin nimiltään memfisin ja misraimin loosit. Baijerin Valistuneiden lakkauttaminen lopetti vain esiasteiden toiminnan. Vallankumouksia suunniteltiin mysteeriasteissa.
Amis-Reunis -loosin riitti perustui Cagliostron luomaan egyptiläiseen vapaamuurariuteen. Loosin jäseniin ovat kuuluneet sellaiset tunnetut henkilöt kuin Cagliostro, Mesmer ja Saint-Martin. Loosin oppi perustui martimismiin. Siinä oli aste Philosophe Cabaliste jonka oppimateriaali oli kabbalistisen ritari Peuvretin käsikirjoitus.
Misraim- ja memfisloosien kumouksellinen toiminta jatkui koko 1700-luvun lopun ja 1800-luvun. Philadelphes oli läheisessä yhteydessä Italian karbonaareihin. Puolassa vapaamuurarit laativat maailman toisen perustuslain 1700-luvun lopulla, mutta uudistajat hävisivät ja Puola jaettiin. Ranskassa vallankumous onnistui ja Napoleonin armeijat levittivät uudistusajatuksia ja vapaamuurariutta Eurooppaan. Ruotsissa vapaamuurarit vaihtoivat kuninkaan 1700-luvun lopulla. Ruotsin kuningas Kaarle XIII oli vapaamuurari. Venäjällä dekabristit epäonnistuivat vallankaappauksessa. Sekä Pohjois- että Etelä-Amerikan vapaustaistelijat olivat tähän aikaan vapaamuurareita. Vallankumouksia suunniteltiin vapaamuurarilooseissa. Meksikossa käytiin jopa sota kahden eri vapaamuurarisuurloosin välillä.
Vapaamuurareita USA:n itsenäistymisen ajalta 1776 olivat vaikka Benjamin Franklin ja George Washington. Vuonna 1791 vapaamuurarit kirjoittivat Puolan perustuslain. Vapaamuurareita Ranskan vallankumouksessa 1789 olivat Orleansin herttua ja markiisi Lafayette, Italian yhdistymisessä: Giuseppe Mazzini ja Giuseppe Garibaldi, Turkissa Mustafa Atatürkin takana oli vapaamuurarius ja dönme-yhteisöt.
Etelä- ja Keski-Amerikan maat itsenäistyivät ajalla 1810-1830. Näiden maiden itsenäisyystaistelijat olivat lähes kaikki vapaamuurareita. Perun itsenäisyystaistelija José de San Martin ja Venezuelan, Equadorin ja Perun vapaustaistelija Simón Bolívar kuuluivat Espanjassa perustettuun Lautaro-loosiin.
Chilen itsenäisyystaistelija Bernando O’Higgins kuului venezuelalaisen vallankumouksellisen Francisco de Mirandan Englannissa perustamaan loosiin nimeltä The Great American Reunion. Meksikon itsenäisyystaistelija Miguel Hidalgo oli myös vapaamuurari, mutta loosista ei ole varmuutta.
Haitissa orjat nousivat kapinaan vuonna 1822 ja maa itsenäistyi toisena Amerikan maana. Tämä oli ehkä ainoa amerikoissa tapahtunut itsenäisyystaistelu, jota eivät organisoineet muurarit.
Yhdysvallat vastusti Haitin kapinaa, samoin kaikki muutkin maat.
Kauaa Haiti ei pitänyt Hispaniolan saarta vallassaan. Vapaamuurari Juan Pablo Duarte perusti La Trinitarian vuonna 1838. Se oli vapaamuurarimallin mukainen salaseura. La Trinitaria loi Dominikaanisen tasavallan. Kaksi kolmasosaa Hispaniolan saaresta kuuluu nykyään Dominikaaniselle tasavallalle.
Kreikan vuoden 1821 itsenäisyyden taustalla toiminut vuonna 1814 perustettu Filiki Eteria -salaseura oli myös vapaamuurareiden perustama. Luultavasti sen organisoi Phoenix-loosi, Hellaan, Korfun ja Anatolian suurloosi.
Vuonna 1825 dekambristit yrittivät vallankaappausta Venäjällä. He olivat vapaamuurareita, kaappaus epäonnistui.
Italiassa ja Ranskassa kumouksia järjestivät vapaamuurariuteen läheisesti liittyvä karbonaarien salaseura. Napoleonin sotien jälkeen vallankumouksellista toimintaa johtivat misraim- ja memfisriittien vapaamuurariloosit ja karboraarit. He olivat vastuussa Euroopan hullun vuoden 1848 vallankumousyrityksistä.
Filippiinilla perustettiin vuonna 1892 salaseura nimeltä Katipunan, kaikki perustajat olivat vapaamuurareita.Vuonna 1896 salaseura käynnisti Filippiinien vallankumouksen.
Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että vapaamuurarius oli 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka vallankumouksellista. Silloin tarkoitetaan ennen kaikkea ranskalaista, italialaista, turkkilaista ja molempien amerikkojen muurariutta. Englantilainen, saksalainen ja skandinaavinen vapaamuurarius ei ollut yhtä lailla vallankumouksellista, tosin Ruotsissa oli vallankappaus ja Saksassa syntyi kansallismielisiä looseja.
Italian karbonaarit, jotka läheisesti liittyvät misraim- ja memfislooseihin, yrittivät soluttautua Vatikaaniin. Siitä on aito karbonaarien pääloosin Alta Venditan dokumentti.
Karbonaarien ja muiden sosialistien kautta on suora jatkumo kommunisteihin. Sen näkee Ensimmäisen Internationaalin jäsenluettelosta. Misraimloosit ja karbonaarit olivat Pariisin kommuunin takana. Kaikki vapaamuurarit eivät aluksi olleet. Ranskan Grand Orient -vapaamuurarit yrittivät saada aikaan sovinnon valtion ja Pariisin kommuunin johtajien kanssa. Kun se epäonnistui, Grand Orient siirtyi taistelemaan kommuunin puolella.
Euroopassa vallankumouksellinen vapaamuurarius päättyi Pariisin kommuunin epäonnistumiseen. Misraim- ja memfisriitit yhdistettiin memfis-misraim -riitiksi ja sitä noudattavat myöhemmät loosit ovat keskittyneet esoteriikkaan ja okkultismiin. Muualla maailmassa toiminta jatkui vielä jonkin aikaa.
Vallankumouksellinen vapaamuurarius alkoi kansallismielisenä ja demokraattisena, mutta kehittyi vasemmistolaiseen suuntaan. Kommunismi syntyi vapaamuurariuden vaikutuksesta, mutta irrottautui salaiseksi puolueeksi, eikä koskaan varsinaisesti kuulunut vapaamuurariuteen.
Tämä oli lyhyt kuvaus vapaamuurarisalaliitosta, mutta se jättää avoimeksi tärkeimmän kysymyksen: johtiko vallankumouksellista toimintaa jokin vielä salaisempi taho? Siis oliko ja onko olemassa jonkinlainen Siionin Veljeskunta tai jotain vastaavaa?
Kysymys on vaikea ja sen tutkimiseksi meidän täytyy katsoa vapaamuurarisalaliittoa tarkemmin.
Ensimmäinen vihje siihe on käsite salaiset johtajat.
Bavarian Illuminati kuului Von Hundin perustamaan Strikt Observanz -riitiin. Von Hund väitti, että hänen perustamaansa riittiä johtivat tuntemattomat mestarit. Hän kertoo tavanneensa riitin johtajan, Punaisen Höyhenen Ritari, jota Von Hund epäili Stuart-suvun kruununtavoittelijaksi, Prinssi Charles Edward Stuartiksi. Alunperin myös Amis-Reunis harjoitti Strikt Observanz -riittiä ja silläkin oli tuntemattomat mestarit. Bavarian Valistuneilla oli myös tuntematon mestari: Muinainen Skottimestari.
Useat myöhäisemmät vapaamuurariudesta tai teosofiasta kehittyneet salaseurat ovat väittäneet, että niillä on tuntemattomat johtajat. Teosofiaseuraa johti esimerkiksi Valkoinen Veljeskunta ja Kultainen aamunkoitto -salaseuralla oli tuntemattomat mestarit. Tutkijat ovat suhtautuneet näihin väitteisiin hieman skeptisesti, mutta salaseuroilla oli käsite ulkopuolinen johtaja, siis johtaja ei itse kuulunut salaseuraan. Rudolf Steiner oli eräässä vaiheessa O.T.O.-salaseuran ulkopuolinen johtaja.
Von Hundin Strikt Observanz -riitillä saattoi hyvinkin olla tuntematon mestari. Ei tiedetä oliko tuntematon mestari todellakin Englannin kuninkuudesta syrjäytetyn Stuart-suvun kruununtavottelija.
Stuart-suku oli syrjäytetty Englannin kruunusta Jaakko II:n jouduttua maanpakoon ja heidän kannattajansa, jakobiitit, yrittivät saada aikaan kansannousua. Kapinayritys kuitenkin tukahdutettiin. Nykytutkijat eivät enää ole lainkaan varmoja jakobiittivapaamuurariuden olemassaolosta. Stuartit kyllä vehkeilivät ja yrittivät paluuta Englannin kuninkuuteen, mutta Strikt Observanz -riitiin tuntematomat mestarit eivät ehkä sittenkään olleen jakobiitteja.
Salaliittoteorioiden kuningatar Nesta Webster arveli, että tuntemattomiin mestareihin saattoi kuulua esoteerikkoja ja okkultisteja, kuten kabbalisti Samuel Falk ja esoteerikko Swedenborg, mutta hänen kirjansa ovat 1900-luvun alkupuolelta ja hänen tietonsa vanhentuneita.
Pysyvin tulos Von Hundin arvelusta, että Strikt Observanz -riitiin tuntematoton mestari olisi ollut Charles Edward Stuart on se edelleen yleinen käsitys, että vallankumouksia järjestelevän vapaamuurariuden johdossa olisivat olleen jesuiitat. Jesuiitat tukivat katolisia Stuarteja Englannin kruunun tavoittelussa ja vallankaappausyrityksessä, mutta myöhemmin vapaamuurarit ja jesuiitat ovat olleet eri puolilla.