On lisätodiste siitä, että Adiabenen Helena olisi ollut Jeesuksen opetuslapsi ajalla, jolloin kristinusko ja juutalaisuus eivät vielä olleet eri uskontoja: juutalaisessa traditiossa näytetään liitettävän Adiabenen Helena ja Jeesus toisiinsa. Tämä ilmenee keskiaikaisesta vastaevankeliumista nimeltä Toledot Yeshu, Jeesuksen elämä. Ensimmäiset versiot Toledot Yeshusta ovat 800-luvulta, mutta sen materiaali on vanhempaa. Siihen on kerätty kaikki Talmudissa olleet Jeesusta käsitelleet kommentit, mutta siinä on tietoja muistakin lähteistä. Toledot Yeshussa on kristittyjä loukkaavia väitteitä, kuten että juutalainen sotilas Pandera raiskasi Neitsyt Marian tämän kuukautisten aikana ja Jeesus syntyi yhdynnän seurauksena. Juutalaiset rabbit eivät ole antaneet Toledot Yeshulle mitään arvoa, mutta keskiajalla se oli laajalle levinnyt juutalaisen kansan keskuudessa. Arief Toaff kertoo kirjassaan Trentin rituaalimurhasta, että syytetyt esittivät kuulusteluissa Toledot Yeshusta peräisin olevia tietoja.
Toledot Yeshu väittää, että Jeesus olisi tuotu Kuningatar Helenan luokse ja Jeesus olisi herättänyt kuolleen Helenan nähden. Kuningatar Helena on epäilemättä Adiabenen Helena. Tämä liittynee kristittyyn tai juutalaiseen traditioon, että Helena olisi ollut Jeesuksen seuraajia, Toledot Yeshun tarkoitus on kumota käsitys. Toledot Yeshu kertoo myös, että ristiinnaulitsemisen jälkeen Jeesuksen ruumis oli kadonnut haudasta, mutta se löytyy ja näytetään Helenalle. Tämä liittynee traditioon siitä, että Jeesuksen hauta oli tyhjä. Toledot Yeshun kertomus voi hyvin olla keksitty, mutta se vahvistaa sen, että perinne liittää Helenan kristittyihin.
Olettaen, että kristitty ja juutalainen perinnetieto on oikein, Adiabenen Helena kääntyi juutalaiskristityiksi ja Ezer lähetti joukkoja juutalaissotaan. Siitä ei voi päätellä, että juutalaiskristityt olisivat taistelleet sodassa: Ezer saattoi kääntyä selootiksi. Siihen viittaa Ezerin ympärileikkaus. Paavali kertoo ympärileikkauspuolueesta ja Ilmestyskirja kertoo saatanan synagoogasta. Molemmilla termeillä ilmeisesti tarkoitetaan selootteja, ei fariseuksia.
Fariseukset olivat roomalaisten tukijoita ja juutalaissodan vastustajia. He olivat kannattaneet Hyrkanus II:sta Alexander II:sta vastaan. Kansa oli vahvasti Alexander II:n ja hänen jälkeläistensä puolella. Ensimmäisen juutalaissodan jälkeen roomalaiset hyväksyivät vain fariseukset. Rabbiininen juutalaisuus kehittyi fariseusten lahkosta. Rabbit ovat antaneet vaikutelman, että fariseukset oli suosittu kansan puolue. Se tuskin on totta. Sanotaan myös, että fariseukset harjoittivat lähetystyötä ajanlaskun alussa. Sekään ei välttämättä ole totta. Josefus väittää, että selootit olivat opiltaan hyvin samanlaisia kuin fariseukset ja että hän itse kuului fariseuksiin, juutalaisuuden tiukimpaan lahkoon. Mikään näistä kolmesta väitteesta ei luultavasti ole totta. Josefus komensi selootteja ja oli viettänyt vuoden Banus-nimisen opettajan kanssa erämaassa. Hän luultavasti oli selootti. Selootit näyttävät olleen essealaisten ääriryhmä. Essealaiset kutsuivat fariseuksia Liukkaan tien kulkijoiksi: he tekivät kompromisseja uskon asioissa. He eivät olleet juutalaisuuden tiukin lahko. Paavali sen sijaan oli alunperin fariseus ja hänen opissaan on paljon vaikutteita fariseuksilta.
Juutalaiskristityt olivat siis essealaisuudesta kehittynyt lahko, ja saatanan synagooga eli väkivallan miehet eli ympärileikkaajien puolue olivat luultavimmin selootteja, myös essealaisten lahko. Fariseukset olivat roomalaismyönteinen puolue, saddukeukset olivat roomalaismyönteistä temppelin papistoa.
Olemme käyttäneet päätelmässä kristillistä perinnetietoa, mutta onko tämä tieto luotettavaa?
Ei aina, mutta jotain tukea sille on löydetty. Esimerkiksi Tuomaan hauta löydettiin vähän aikaa sitten Turkista. Hänen maalliset jäännöksensähän ovat Vatikaanin Pietarin kirkossa, ne siirrettiin ensin Konstantinopoliin ja neljännen ristiretken aikana ne varastettiin Konstantinopolista.
Toinen viime aikoina ehkä uudestaan löydetty varhaiseen kristinuskoon liittyvä hauta on Sefanuksen hauta. Stefanus oli ensimmäinen marttyyri ja yksi apostolien asettamista seitsemästä diakonista. Myöhemmin asetettiin seitsemänkymmentä – tai ehkä Jeesus jo lähetti heidät. Oli kummin hyvänsä, kirkon alkuvaiheissa puhuttiin apostoleista, seitsemästä ja seitsemästäkymmenestä. Stefanus oli hellenistijuutalaisten johtaja, puhui fariseuksia vastaan ja kivitettiin kuoliaaksi. Stefanuksen hauta löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 415 Rabbi Gamalielin mailta. Rinnakkain oli haudattu Gamaliel, Nikodeemus ja Stefanus. Tämä viittaa siihen, että kaikki kolme olivat kristittyjä, ensimmäiset kaksi salakristittyjä, kuten kristitty perinnetieto sanoo. Ruumiit vietiin kirkkoon Jerusalemiin, mutta kirkko tuhoutui vuonna 614. Stefanuksen hauta löytyi uudestaan vuonna 1916 Bet Gemalin kirkosta Jerusalemista. Lopullisesti löytö varmistui Stefanuksen haudaksi vuonna 2003 kun haudan lähellä oleva taulu saatiin tulkittua. Tai ehkä ei. On myös niitä, jotka kiistävät jokaisen tuloksen. Sanotaan, jotkut uskovat, että Stefanuksen hauta on löydetty. Jotain kristillisen kirkon perinnetietoa on ehkä saatu vahvistettua.
Abgarin legendan perinnetieto taas on varsin epäluotettavaa.
Abgarin legendan joissakin versioissa näytetään esimerkiksi sotkettavan Konstantinus Suuren äiti, kuningatar Helena, ja Adiabenen kuningatar Helenaan. Läntisen kristillisen tradition mukaan Konstantinuksen Helena-äiti olisi löytänyt 300-luvulla Pyhän Haudan, oikean ristin, Golgatan ja muita pyhiä paikkoja. Pyhän Haudan päälle roomalaiset olivat rakentaneet Venuksen temppelin. Helena puretutti sen ja löysi Pyhän Haudan sen alta. Aito risti oli ehkä haudassa. Idän kirkon Abgarin tradition mukaan Adiabenen Helena olisi löytänyt haudan ja ristin. Adiabenen Helena meni Juudeaan seitsemän vuoden nazirit-kautensa lopussa ja myöhemmin muutti pysyvästi Jerusalemiin. Hän rakennutti hautamuistomerkit itselleen ja pojalleen Jerusalemiin.
Mutta ehkä tässä ei ole kyse epäluotettavasta perinnetiedosta.
Ehkä molemmat traditiot ovat oikein. Adiabenen Helena olisi varsin pian ristiinnaulitsemisen jälkeen löytänyt pyhät paikat ja ristin ja rakennuttanut pienen kirkon tai muistomerkin. Juutalaissotien jälkeen roomalaiset rakennuttivat Venuksen temppelin peittämään nämä paikat. Kuningataräiti Helena puretti temppelin ja löysi pyhät paikat uudestaan. Jos Adiabenen Helena oli juutalaiskristitty ja löysi Jeesuksen aidon käärinliinan, hän olisi voinut toimittaa sen Adiabeneen, josta Ezerin poika Abgar VII olisi vienyt sen Edessaan, jossa se olisi tunnettu nimellä Mandylion, aivan Ian Wilsonin teorian mukaan.
Vähintään voi sanoa, että kristillistä perinnetietoa ei ole osoitettu vääräksi. Kristitty traditio Edessan Abgarin ja Adiabenen Helenan, osalta voi olla pääpiirteissään oikein.
Tähän asti päätelmä vaikuttaa siis uskottavalta. Juutalaiskristityt olivat lähempänä essealaisia kuin selootteja. Toistaiseksi ei ole löydetty mitään todistetta Eisenmanin väitteelle, että juutalaiskristityt olisivat olleet selootteja ja taistelleet sodassa, mutta lisää vihjeitä löytyy tutkimalla Jeesuksen opetuslapsia ja erityisesti heidän keskinäisiä sukulaisuussuhteitaan.
Neljän evankeliumin tietojen yhdistäminen ei ole aivan suoraviivaista. Kristityt teologit ovat kauan yrittäneet selvittää Jeesuksen opetuslasten sukulaisuussuhteita täysin siinä onnistumatta. Katsotaan mitä saadaan irti tästä varsin sekavasta vyyhdestä.
Ensin Jeesus kutsui neljä kalastajaa: Simon Pietarin, hänen veljensä Andreaan, sekä kaksi Sebedeuksen poikaa, Jaakobin ja Johanneksen. Johanneksen evankeliumi selittää tarkemmin: Andreas ja toinen opetuslapsi, ilmeisesti Johannes, olivat Johannes Kastajan oppilaita. Kastaja ilmoitti heille, että Jeesus on Messias, joten he lähtivät seuraamaan Jeesusta ja kutsuivat veljensä. Jeesus tapasi Filippuksen, joka oli samasta kaupungista kuin Pietari ja Andreas, kutsui hänet, ja Filippus toi ystävänsä Natanaelin eli Bartholomeksen. Seuraavaksi Jeesus kutsui Matteuksen eli Leevin, Alfeuksen pojan.
Kuinka monta opetuslasta tässä jo on? Seitsemän, viisi vielä.
Apostoleihin kuului myös Jaakob, Alfeuksen poika. Alfeus oli toinen nimi Kloopaalle, molemmat ovat kreikankielisiä väännöksiä Hilfaista. Alfeuksen identiteetti paljastuu vertailemalla Jeesuksen ristin juurella olleita naisia eri evankeliumeissa.
Matteuksen evankeliumissa Jeesuksen ristin juurella ovat Maria Magdaleena, Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti, ja Sebedeuksen poikain äiti. Markuksen mukaan ristin juurella oli naisia ja heidän joukossaan olivat Maria Magdaleena, Maria, Jaakob nuoremman ja Joseen äiti, ja Salome. Luukas ei anna listaa. Johanneksen mukaan ristillä olivat Jeesuksen äiti, hänen äitinsä sisar Maria, Kloopaan vaimo, sekä Maria Magdaleena.
Kaikissa listoissa on Maria Magdaleena. Maria, Jaakob nuoremman ja Joosefin tai Joseen äiti on Jeesuksen äiti Maria. Salome on Sebedeuksen poikain äiti ja Jeesuksen äidin sisar, tai serkku, koska arameankieli ei erottele sisaruksia ja serkuksia.
Salomea kutsutaan eräissä lähteissä nimellä Maria Salome. Jaakob ja Johannes olivat siis Jeesuksen serkkuja. Johanneksen listassa on lisäksi Kloopaan vaimo. Hän ei ole Salome, koska Salome on Sebedeuksen poikain äiti. Johanneksen listassa mainitaan erikseen Jeesuksen äiti ja Kloopaan vaimo, joten tämä Kloopaan vaimo ei ole Jeesuksen äiti. Johanneksen listassa naisia mainitaan neljä, Matteuksen listassa kolme, ja Markuksen listassa naisia on enemmän kuin kolme.
Jeesuksen äidin Marian poika on Jaakob nuorempi, alkutekstissä Jaakob pienempi. Sebedeuksen Jaakob-poikaa sanotaan Jaakob suuremmaksi. Tästä voi päätellä, että molemmat olivat Jeesuksen opetuslapsia. Ilmeisesti Jaakob, Alfeuksen poika, on Jaakob pienempi. Silloin Jaakob, Alfeuksen poika, on Jeesuksen veli Jaakob Oikeamielinen, Jerusalemin ensimmäinen piispa.
Tämä tarkoittaa, että Kloopaan vaimo on Jeesuksen äiti. Jeesuksen äiti olisi mennyt naimisiin Kloopaan kanssa Joosefin kuoltua. Johanneksen mukaan ristin juurella oli myös toinen Kloopaan vaimo. Ainoa mahdollisuus sille, että Kloopaalla oli kaksi vaimoa, on että Joosef oli Kloopaan veli ja Jeesusta ei pidetty Joosefin poikana. Mooseksen leeviläislaki määrää miehen naimaan veljensä lesken, mikäli veli ei ole saanut poikaa. Lain tarkoitus oli, että mies siittää velivainajalleen perillisen.
Matteus on myös Kloopaan poika, mutta häntä ei kutsuta Jeesuksen veljeksi. Hän ei siis ole Jeesuksen äidin Marian poika, vaan hänen äitinsä on Kloopaan ensimmäinen vaimo, joka Johanneksen mukaan myös oli ristin juurella.
Jaakob, Alfeuksen poika, oli kahdeksas. Jäljellä on neljä.
Jeesus valitsi apostoliksi myös Jaakobin Juudaan. Nimen voi tulkita Juudas, Jaakobin poika tai Juudas Jaakobin veli. Jaakobin Juudas oli ilmeisesti Jaakob Oikeamielisen veli. Evankeliumeissa Jaakobin Juudas tunnetaan myös nimellä Lebbeus ja lisänimellä Taddeus. Jeesuksella oli neljä veljeä: Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas. Heidän äitinsä oli siis Maria, Jeesuksen äiti. Heidän isänsä oli Kloopas, koska jos Joosefilla oli poika, Kloopas ei olisi voinut naida Mariaa.
Jaakobin Juudas oli yhdeksäs, kolme jäljellä.
Jaakob, Alfeuksen poika, ja Jaakobin Juudas olivat siis Jeesuksen velipuolia ja myös serkkuja. Matteus, Alfeuksen poika, oli Jeesuksen serkku, samoin kuin Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes.
Jotkut myös arvelevat, että Simon Kanaenus eli Simon Kiivailija oli sama henkilö kuin Simeon, Jerusalemin toinen piispa, Jeesuksen veli ja siis Kloopaan poika. Hän myös olisi Jeesuksen velipuoli.
Simon Kananeus oli kymmenes. Opetuslapsista puuttuu vielä kaksi. Toinen on Juudas Iskariot.
Juudas Iskariotin itsemurha viittaa vahvasti selootteihin. Itsemurha on kielletty juutalaisuudessa, mutta Ensimmäisen juutalaissodan aikana Josefus Flaviuksen kanssa vangiksi joutuneet selootit tekivät itsemurhan ja vaativat Josefustakin tekemään saman. Vain Josefus ja yksi toinen kaupungin puolustajista jätti itsemurhan tekemättä ja antautui roomalaisten vangiksi.
Myös tikarimiehet pitivät itsemurhaa antautumista parempana. Masadan puolustajat tappoivat ensin perheensä, sitten itsensä. Juudas Iskariotin lisänimi muistuttaa tikarimiesten nimeä Sicarii.
On väitetty että tikarimiehiä ei vielä olisi ollut Jeesuksen elinaikana ja Juudas Iskariotin nimi tulisi eräästä Etelä-Israelin kaupungista. Väite luultavasti on väärä – tikarimiehet eivät olleet Josefus Flaviuksen kuvauksen mukaisia terroristeja, jotka tappoivat tikarilla roomalaisten kanssa veljeileviä juutalaisia. Robert Eisenmanin tutkimus osoittaa, että tikarimiehet olivat uskonkiihkoilijoita, jotka tikarillaan yrittivät ympärileikata kaikki ympärileikkaamattomat, jotka edes uskalsivat puhua Mooseksen laista. Paavali tapasi tällaisia kiihkoilijoita ja kutsuu heitä ympärileikkauspuolueeksi ja sanoo heidän tuleen Jaakob Oikeamielisen luota. Tikarimiehiä siis oli jo Paavalin aikana, luultavasti myös Jeesuksen aikana. He olivat vain äärimmäisen suunnan selootteja. Juudas Iskariotkin oli siis selootti.
Kahdestoista opetuslapsi on Tuomas. Uudessa testamentissa Tuomasta kutsutaan Didymukseksi. Tuomas on arameaa ja Didymus kreikkaa ja kumpikin tarkoittaa kaksosta.
Uuden testamentin ulkopuolisessa Tuomaan evankeliumin mukaan Tuomaan koko nimi on Juudas Tuomas ja gnostinen Tuomaan teot kertoo, että Tuomas oli Jeesuksen kaksoisveli. Näitä tiedoja on vaikea sovittaa evankeliumien tietoihin. Evankeliumien mukaan Jeesuksen opetuslapsiin kuului kaksi Juudasta: Juudas Iskariot ja Juudas ei-Iskariot. Juudas Tuomas ei voi olla kolmas Juudas. Siitä seuraisi, että Juudas Tuomas Didymus on sama henkilö kuin Jaakobin Juudas, Jeesuksen velipuoli, jonka nimellä Uudessa testamentissa on Juudaan kirje ja jota kutsutaan nimellä Lebbeus eli Taddeus. Jos näin olisi, evankeliumeissa olisi mainittu vain yksitoista opetuslasta. Evankeliumit ovat vanhempia ja luotettavampia kuin Tuomas-tradition.
Päätellään, että Tuomas-tradition Tuomas on Juudas Taddeus, Jeesuksen ja Jaakobin veli, kun taas evankeliumien Tuomas on eri henkilö, jota kutsutaan kaksoseksi.
Ensimmäinen havainto on, että kuusi kahdestatoista opetuslapsesta oli Jeesuksen lähisukulaita: Jaakob pienempi, Jaakobin Juudas, Simeon Kanaanilainen, Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes ja Matteus. Robert Eisenman havaitsi tämän seikan ja päätteli, että Jeesuksen opetuslapset olivat kuin shia-muslimien kalifit, kaikki olivat profeetan suvun jäseniä.
Toinen havainto valottaa Jeesuksen suhteita selootteihin.
Kananeus viittaa Galilean Kaanaan ja tarkoitti kiivailijaa, seloottia. Myös Taddeus mainitaan seloottina. Johanneksen evankeliumin lopussa todetaan, että Natanael oli Galilean Kaanasta. Nataelin esittely Johanneksen evankeliumissa osoittaa, että Natael odottaa Messiasta.
Kun Jeesus ensi kerran tapaa opetuslapsi Nataelin hän sanoo Nataelille: oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!. Se viittaa kohtaan Sefanja 3:13: Israelin jäännökset eivät tee väärin, eivät puhu valhetta, eikä heidän suussaan tavata vilpillistä kieltä. Kohtaa seuraa Sefanja 3:15: Israelin kuningas, Herra, on sinun keskelläsi. Jeesus sanoo myös, että Natael oli viikunapuun alla ennenkuin Filippus häntä kutsui. Kohta viittaa Sakarjaan 3:10: sinä päivänä te kutsutte, kukin ystävänsä, viinipuun ja viikunapuun alle, samaa sanoo Miika 4:4. Näillä sanoilla Jeesus paljastaa olevansa Messias. Natael tuntee profetiat ja vastaa: Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas. On siis lopun aika ja myös Natael on kiihkoilija, selootti Galilean Kaanasta.
Seuraavassa kappaleessa Jeesus muuttaa veden viiniksi Kaanaan häissä. Muut evankeliumit eivät kerro tästä ihmeestä, joten sitä ei tapahtunut. Kertomus on symbolinen: Jeesus on sulhanen, häät ovat Israelin ja Messiaan häät, vesi ja viini ovat oppia. Ihmeen paikka, Galilean Kaana, liittää Jeesuksen toiminnan vahvasti selootteihin. Kaupunki on kanaelaisten, seloottien, tukikohta.
Johannes Kastaja oli myös Jeesuksen sukulainen: Jeesuksen äiti ja Johannes Kastajan äiti mainitaan sukulaisina. Johannes Kastajan ja hänen isänsä Sakariaan haudat ovat Sebastessa, kaupungissa jossa viimeinen hasmonialaiskuningas Antigonus II Mattathias voitettiin vuonna 37 eKr. Roomalainen historioitsija Dio Cassius kertoo, että roomalaiset ristinnaulitsivat Antigonus II:n. Kaupunki oli hasmonialaisen Aristobulus II:n vahvin tukialue. Kuten aiemmin mainittiin, Herodes Agrippa polveutui Aristobulus II:sta.
Johannes Kastajaa arvellaan seloottien toiseksi perustajaksi, Zadok fariseukseksi. Ajanlaskun alussa Galilean Juudas ja Zadok fariseus aloittivat verokapinan roomalaisia vastaan. Kapinaliike synnytti seloottien puolueen. Galilean Juudaksen pojat johtivat myöhemmin selootteja Ensimmäisessä juutalaissodassa. Myös Jeesusta sanottiin galilealaiseksi.
Andreas ja Johannes, Sebedeuksen poika, olivat Johannes Kastajan oppilaita ja siis selootteja, mikäli Johannes Kastaja oli Zadok fariseus. Johannes Kastaja julisti heille, että Jeesus oli luvattu Messias. Tämä tarkoittaisi, että selootit valitsivat Jeesuksen täyttämään ne messiasprofetiat, joissa Messiaan tulee tehdä ihmeitä, kuolla lävistettynä ja nousta kuolleista.
Kuutta Jeesuksen oppilaista voi arvella selootiksi: Andreas, Johannes, Juudas Taddeus, Simon Kiivailija, Bartholomeus ja Juudas Iskariot.
Kolme muun osalta samaa voi epäillä. Jos Bartolomeus eli Nathael oli selootti, niin hänen ystävänsä Filippus oli luultavasti myös selootti. Jos Johannes, Sebedeuksen poika, oli selootteja, niin hänen veljensä Jaakob luultavasti oli myös selootti. Sebedeuksen pojat mainitaan aina yhdessä. Sama voi päteä Andreaksen ja Pietarin suhteen.
Jos Jeesuksen kaksi velipuolta Juudas Taddeus ja Simon Kananeus olivat selootteja ja Jeesusta itseään kutsuttiin galilealaiseksi, niin luultavasti myös kolmas velipuoli, Jaakob, Alfaeuksen poika kuului selootteihin, ja miksipä Jaakobin velipuoli Matteus, Alfaeuksen poika, ei kuuluisi selootteihin. Mahdollisesti koko suku kuului samaan puolueeseen: selootteihin, jotka kuuluivat essealaisiin.
Galilealaiseksi kutsutun Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta varmoja selootteja oli kuusi ja toiset viisi olivat seloottejen ystäviä tai lähisukulaisia. Ainoa Jeesuksen opetuslapsi, joka ei näytä olleen selootti, on Tuomas ja se vain sen takia, että Tuomaasta ei kerrota juuri mitään.
Eisenman oli osin oikeassa: juutalaiskristityt olivat selootteja ja selootit olivat äärimmäisen suunnan essealaisia, mutta juutalaiskristittyjen tehtävä ei ollut taistella sodassa vaan täyttää profeetta-Messiaasta annetut ennustukset. Messiaan uhrikuolema löytyi profetioista: Lopun aikana Herra laittaa teurasuhrin ja on vihkinyt kutsuttunsa (Sefanja 1:7). Jumala ottaa pois tämän maan pahat teot yhtenä päivänä (Sakarja 3:9). Sinun vankisi minä sinun liittosi veren tähden päästän vedettämästä kaivosta (Sakarja 9:21). Kristityt eivät ymmärtäneet väärin Vanhan testamentin profetioita.
Jeesus valitsi Tuomaan ja Juudas Iskariotin suuresta joukosta ihmisiä, joita oli kerääntynyt kuulemaan hänen puhettaan hänen rukoiltuaan sitä ennen vuorella. Kummallakaan ei kerrota olleen aiempia suhteita Jeesuksen perheeseen eivätkä he kuuluneet alkuperäisiin oppilaisiin.
Miksi Jeesus valitsi heidät?
Evankeliumien mukaan Juudas Iskariot petti Jeesuksen. Juudas Iskariot täytti Sakariaan profetian: hän otti Jeesuksesta palkkiona orjan hinnan, 30 rahaa, ja heitti rahat takaisin temppelin papeille. Juudas olisi rahakukkarin vartijana helposti saanut enemmän rahaa varastamalla – Jeesuksellahan oli rikkaita tukijoita kuten Nikodeemus. Evankeliumien mukaan Juudaan otti haltuunsa paha henki. Parempi selitys on, että kavallus oli osa suunnitelmaa. Kaikki messiasprofetiat tuli täyttää.
Jeesus valitsi Juudas Iskariotin toteuttamaan Messiaan tehtävän kannalta aivan olennaista osaa suunnitelmasta. Mikä oli Tuomaan tehtävä suunnitelmassa? Tuomaan, jolla ainoana opetuslapsista ei ollut kytkentää selootteihin.
Tuomas Didymus oli siis jossain mielessä kaksonen. Tuomaan tekojen oletus on monessa mielessä looginen: Tuomasta sanottiin kaksoseksi, koska hän näytti Jeesukselta. Miksi suunnitelmassa olisi tarvittu Jeesuksen kaksoisolento?
Yksi mahdollisuus on, että Tuomas ristiinnaulittiin Jeesuksen sijasta. Ristille joutunut mies kuoli. Ylipapit ja sotilaat eivät tunteneet Jeesusta hyvin ja tarvitsivat Juudas Iskariotin osoittamaan kuka oli Jeesus. Juudas Iskariot osoitti sotilaille Tuomaan. Tuomas näytti riittävän paljon Jeesukselta. Tuomas otti Jeesuksen paikan ristillä vapaaehtoisesti, koska evankeliumissa hän oli jo aiemmin sanonut “menkäämme kuolemaan hänen kanssaan”. Vangittuna ja kuulusteltuna Tuomas pysyi vaiti, hän ei pitänyt Jeesuksen tapaista puhetta eikä tehnyt ihmeitä. Jeesuksen sanat ristiltä: “vaimo, katso poikasi, poika katso äitisi”, eivät olisi tarkoittaneet pojalla Johannesta, vaan taaempaa toimitusta seurannutta vale-Tuomasta, siis Jeesusta itseään.
Roomalaiset sotilaat tarkistivat, että ristiinnaulittu oli kuollut. Torinon käärinliinan kuvan mies on kuollut ja hänellä on kaikki Jeesuksen haavat. Oliko ristiinnaulittu Jeesus vai Tuomas. Profetian mukaan juuri Jeesuksen täytyi kuolla ristillä. Profetiassa Herra sanoo minun Herralleni, siis Messiaalle, “istu oikealle puolelleni kunnes kukistan vihollisesi”. Messiaan tuli nousta Taivaaseen ja se oli mahdollista vain uhrikuolemalla. Silti profetian saa toteuttaa myös symbolisesti.