Kaikki alkoi salaliitosta. Salaliittolaiset murhasivat Julius Caesarin vuonna 44 eKr. Diktaattorilta jäi testamentti, jossa hän adoptio Oktavianuksen pojakseen. Murhan jälkeen toinen triumviraatti, Oktavianus, Markus Antonius ja Markus Lepidus, kukisti Caesarin murhanneet salaliittolaiset. Triumviraatti hajosi, Oktavianus kävi sodan Markus Antoniusta ja Kleopatraa vastaan. Vasta tämän jälkeen Oktavianuksesta tuli keisari ja hän vaihtoi nimensä Augustukseksi. Augustus hallitsi keisarina vuodesta 27 eKr vuoteen 14 jKr, jolloin keisariksi tuli Tiberius.
Noin neljä kuukautta Julius Ceasarin kuoleman jälkeen nähtiin taivaalla antiikin kuuluisin komeetta, Caesarin komeetta. Komeettaa pidettiin Caesarin taivaaseen nousseena sieluna.
Augustus julisti Julius Caesarin jumalaksi. Jumalan poika Augustus syntyi Caesarin testamentilla vuonna 44 eKr. Sitä ennen Oktavianus oli ollut vain ihminen. Kun komeetta oli osoittanut Caesarin jumalaksi, Oktavianuksesta tuli Augustus, jumalan poika, joka myös tulisi jumalaksi kuoltuaan. Augustuksen, jumalan pojan, syntymän merkki oli komeetta. Ennen vuotta 44 eKr komeettoja oli pidetty pahanenteisinä merkkeinä. Myös Caesarin komeetta oli pahanenteinen: se aloitti Rooman keisareiden sarjan, jonka juutalaiset yhdistivät Daniel 7:24 profetian kymmeneen sarveen.
Roomalalaiset toivat kukistettujen maiden prinssit keisarin hoviin silmälläpidon alaisiksi. He yrittivät kasvattaa prinssit roomalaismyönteisiksi. Juudealaiset prinssit Alexander ja Aristobulus kasvoivat Roomassa Augustuksen hovissa. Pojat palasivat isänsä Herodes Suuren luokse Juudeaan vuonna 12 eKr. Kansa rakasti heitä. Herodes Suuri teloitti molemmat vuonna 7 eKr. Pojat olivat liian suosittuja kansan parissa, Herodes pelkäsi prinssien yrittävän syrjäyttää isänsä.
Herodeksen pelko poikiaan kohtaan ei ollut aiheeton. Prinssit kuuluivat äidin puolelta edelliseen hallitsijasukuun, jonka Herodes Suuri oli syrjäyttänyt. Alexanderin ja Aristobuluksen isoisän veli, Antigonus II hasmonialainen, Juudean viimeinen hasmonialainen kuningas, oli karkoittanut Herodes Suuren ja tappanut Herodeksen veljen. Roomalaisten avulla Herodes voitti Antigonuksen. Roomalaiset ristiinnaulitsivat Antigonuksen ja hänen molemmat poikansa. Antigonuksen veli prinssi Alexander, prinssien Alexander ja Aristobulus isoisä, pääsi pakoon ja yritti nousta kapinaan useaan kertaan 50-luvulla eKr. Prinssi Alexanderin isä Alexander II joutui roomalaisten vangiksi. Roomalaiset vapauttivat hänet lopulta, mutta vuonna 49 eKr Alexander II myrkytettiin. Prinssi Alexander hasmonialainen, poikien isoisä, teloitettiin ehkä samana vuonna. Kummankin murhan takana luultavasti oli Herodes Suuri. Hasmonialaisesta kuningassuvusta oli jäljellä vain prinssi Alexanderin kaksi lasta, Alexander III ja Mariamne I.
Herodes Suuri meni naimisiin prinssi Alexander hasmonialaisen tyttären Mariamnen kanssa vuonna 41 eKr. Herodes Suuri teki ensin Mariamnen veljestä Jonathan Alexander III:sta ylipapin, mutta hänkin oli liian suosittu kansan parissa, joten Herodes hukutti Alexander III:n vuonna 39 eKr. Hasmonialaisesta kuningassuvusta jäi jäljelle vain Mariamne I ja joitakin kaukaisempia sukulaisia, jotka eivät kuuluneet kruununperillisiin.
Kaikkien näiden murhien tausta oli prinssi Alexander hasmonialaisen isän Alexander II:n kapina veljeään Hyrkanus II:sta vastaan. Hyrkanus oli vanhempi veli ja laillinen kuningas, mutta kuninkaana heikko. Alexander II aloitti sisällissodan, voitti ja nousi kuninkaaksi ja ylipapiksi, mutta Herodes Suuren isä halusi nostaa Hyrkanuksen takaisin valtaan. Lopulta roomalaiset asettivat Juudean kuninkaaksi Herodes Suuren. Herodes kääntyi juutalaisuuteen, mutta ei tarkasti noudattanut juutalasta lakia eikä ollut juutalaista alkuperää. Kansa tuki Alexander II:n jälkeläisiä. Heidän suunnaltaan oli aina odotettavissa kapinahankkeita Herodesta ja roomalaisia vastaan. Herodes Suuri nai Mariamnen saadakseen jälkeläisilleen laillisen oikeuden Juudean kruunuun. Hän teloitutti Mariamnen vuonna 41 eKr ja kuristutti Mariamnen molemmat pojat Alexanderin ja Aristobulus IV:n vuonna 7 ekr.
Mariamnen pojan Alexanderin jälkeläisistä ei ollut vaaraa: Alexanderilta jäi kaksi poikaa, Tigranes ja Alexander. Tigranes kuoli lapsettomana. Alexanderin poika Tigranes kääntyi pois juutalaisuudesta. Sen sijaan Mariamnen toisen pojan, Aristobulus IV:n, jälkeläisistä oli: Aristobulus IV:ltä jäi viisi lasta, jotka kaikki Herodes Suuri jätti eloon. Kolme heistä oli poikia: Herodes Agrippa I, Chalcian Herodes ja Aristobulus Minor. Kaikki kolme kasvatettiin Roomassa keisari Tiberiuksen hovissa yhdessä tulevan keisari Claudiuksen kanssa. Aristobulus Minor oli Claudiuksen ystävä ja Herodes Agrippan vihamies.
Vaarallisin tästä kolmikosta oli Herodes Agrippa I. Se oli tähdissä: Agrippa syntyi vuonna 12 eKr. Samana vuonna nähtiin Halleyn komeetta. Muistaen, että Rooman keisareiden jumaluusvaatimus perustui Caesarin komeettaan, myös Agrippa I saattoi vaatia itselleen jumaluutta ja niin hän lopulta teki: Agrippa myrkytettiin vuonna 44 jKr hänen yrittäessään julistautua jumalaksi. Sekä Josefus Flavius että Apostolien teot kertovat tapauksen.
Ennen tätä viimeistä yritystä Agrippa oli juonitellut monenlaisia valtakuvioita ja joutui niistä joksikin aikaa vankilaan. Jeesuksen aikana Agrippa I oli vapaalla jalalla ja Roomassa.
Keisari Tiberius teki Agrippasta pojanpoikansa Gemelluksen mentorin ja hän ystävystyi myös Caligulan kanssa. Agrippa I oli 23 vuotta Caligulaa vanhempi ja hän polveutui vanhasta kuningassuvusta, kun taas Caligulasta tuli vasta kolmas Rooman keisari. Voidaan perustellusti olettaa, että Agrippa oli Caligulan mentori keisaruudessa – se selittää Caligulan toimia keisarina. Eräässä juhlassa Agrippa I toivoi Tiberiuksen kuolevan ja Caligulan tulevan keisariksi. Tiberius passitti Agrippan vankilaan.
Roomalainen historioitsija Sutenius kertoo, että Tiberius oli lähellä kuolemaa vuonna 37 jKr, mutta toipui, jonka jälkeen Caligula ja henkivartiokaartin johtaja Macro kuristivat hänet. Testamentissaan Tiberius jakoi vallan Caligulan ja Gemelluksen kesken. Caligula teloitutti Gemelluksen heti ja nousi keisariksi vuonna 37 jKr. Hän vapautti Agrippan vankilasta. Vuonna 41 jKr Agrippasta tuli Juudean kuningas, hän sai yhtä suuren valtakunnan kuin isoisänsä Herodes Suuri.
Mikä on Herodes Agrippa I:n liitäntä Jeesukseen?
Onko yleensäkään mahdollista sitovasti todistaa oikeaksi jokin toinen tulkinta Jeesuksesta kuin se, mikä Uudessa testamentissa on? Ei. Sellaista ei voi sitovasti todistaa. Lähes kaikki tiedot Jeesuksesta on saatu Uudesta testamentista. Jos pyrkii tulkitsemaan niitä eri tavalla, joutuu heti spekulaation huojuvalle perustalle. Silti uskonnon historiassa saa spekuloida ja niin tehdään: Jeesuksesta on useita erilaisia tulkintoja. Vaikka mitään ei voi sitovasti todistaa, monet väitteet voidaan uskottavasti osoittaa. Jeesus esimerkiksi oli historiallinen henkilö eikä myyttinen hahmo, kuten 1700-luvulla väitettiin. Esitetään seuraavaksi hypoteesi siitä mitä oikeasti tapahtui ja perustellaan se siinä määrin kuin hypoteesin voi perustella.
Herodes Agrippa I syntyi siis komeetan vuonna 12 eKr ja hän oli äitinsä puolelta Aristobulus II:n jälkeläinen. Juutalaisena hän tunsi Balaamin tähtiennustuksen: Juudeasta nousisi tähti, maailman hallitsija. Agrippa I sovelsi profetiaa itseensä.
Juutalaiset rabbit tiesivät Agrippa I:n aikaan, että on komeetta, joka näyttäytyy noin joka seitsemäskymmenes vuosi. He selvästi tarkoittivat Halleyn komeetta. Halleyn komeetan oikea jakso on 77 vuotta, mutta Halleyn komeetassa ei ole nimilappua ja muitakin komeettoja nähdään jakson väliajalla. Ei ole lainkaan ihmeellistä, että rabbit arvioivat Halleyn komeetan periodin seitsemän vuotta todellista lyhemmäksi.
Caesarin komeetta oli näyttävä taivaallinen merkki ja antiikin tunnetuin komeetta. Se ei ollut Halleyn komeetta, mutta voidaan olettaa, että rabbit pitivät vuoden 44 eKr suurta komeettaa tänä noin joka seitsemäskymmenes vuosi ilmestyvänä profeetallisena komeettana. Laskien 70 vuotta vuodesta 44 eKr eteenpäin päästään vuoteen 26 jKr. Jeesus ristiinnaulittiin todennäköisimmin maaliskuussa 30 jKr. Hän julisti noin kolme vuotta. Jeesus aloitti julistuksensa juuri siihen aikaan kun komeetan olisi pitänyt ilmaantua.
Mitä olisi tapahtunut Juudeassa, jos näihin aikoihin olisi taivaalla nähty komeetta? Agrippa ei ollut vielä vankilassa: vuonna 30 jKr Caligula oli vasta 19. Agrippa sanoi varomattoman toiveensa Tiberiuksen kuolemasta myöhemmin. Agrippa oli Roomassa, vapaana, valmiina palaamaan Juudeaan.
Komeetta olisi tulkittu Juudeassa Messiaan merkkinä. Voidaan spekuloida, että Herodes Agrippa olisi julistautunut Messiaaksi ja jumalkuninkaaksi Augustuksen tapaan ja kapina Roomaa vastaan olisi alkanut. Jeesuksen rooli oli täyttää kiusalliset messiasprofetiat. Hänen tuli olla Messiah ben David, kärsivä Jumalan palvelija, uusi Mooses, jonka rooli oli tehdä ihmeitä, lunastaa synnit kuolemallaan ja herätä kuolleista. Tätä roolia Agrippa I ei halunnut itselleen. Hänen roolinsa olisi ollut Messiah ben Daavid, kuningasmessias, Juudasta nouseva tähti.
Jeesus teki ihmeitä, julisti hyvää sanomaa köyhille ja kuoli ristillä. Opetuslapset uskoivat, että Jeesus oli noussut kuolleista ja alkuseurakunta odotti Jeesuksen paluun merkkiä taivaalta. Komeettaa ei nähty eikä kapina alkanut tällöin. Alkuseurakunta jäi odottamaan taivaan merkkiä.
Komeettaa ei näkynyt eikä kuulunut, mutta Herodes Agrippa I seurasi suunnitelmaansa. Vuonna 40 jKr juutalaiset tuhosivat Caligulan kunniaksi pystytetyn patsaan. Caligula antoi määräyksen, että häntä esittävä kullattu patsas tulisi asettaa Jerusalemin temppeliin. Agrippa sai Caligulan luopumaan ajatuksesta ja pian sen jälkeen Caligula murhattiin. Agrippalla oli paljon vaikutusvaltaa nuorempaan ystäväänsä. Voi spekuloida, että juuri Agrippa oli antanut Caligulalle ajatuksen sijoittaa oma patsaansa Jerusalemin temppeliin. Mistä Caligula olisi keksinyt tämän profeetallisen ajatuksen? Keneltä muulta kuin mentoriltaan hän olisi kysynyt neuvoa juutalaisten suhteen?
Agrippa tiesi kuinka juutalaiset reagoisivat ja että epäjumalan patsas temppelissä oli profetioissa luvattu lopun ajan merkki. Jeesus oli varoittanut hävityksen kauhistuksesta. Jo Jeesus tiesi, että hävityksen kauhistus asetettaisiin hänen kuoltuaan. Hävityksen kauhistus oli epäjumalan patsas Jerusalemin temppelissä. Agrippa yritti parantaa Jerusalemin muureja, mutta Rooma ei sitä sallinut. Agrippa siis suunnitteli kapinaa, mutta Juudea ei ollut valmis sotaan. Agrippa perääntyi. Caligulan patsasta ei temppeliin pystytetty, sen sijaan henkivartiokaarti murhasi Caligulan.
Alkukristityt jatkoivat odottamistaan. Jeesuksen veli Jaakob Oikeamielinen puhui kansalle vuonna 62 jKr ja selitti Jeesuksen nousseen taivaaseen ja tulevan tuomitsemaan ihmisiä taivaallisen sotajoukon kanssa. Tämä puheen vuoksi Jaakob murhattiin. Jaakob heitettiin alas temppelin siiveltä. Tapaus kelpasi hävityksen kauhistukseksi. Tämä lopun ajan profetia oli täyttynyt. Kaikki oli valmista lopun ajan sotaa varten, enää täytyi odottaa vain Messiaan tuloa taivaan merkeissä: komeettaa.
Halleyn komeetta lopulta nähtiin vuonna 66 jKr ja kapina alkoi. Laskien 70 vuotta taaksepäin vuodesta 66 jKr päästään vuoteen 4 eKr, Jeesuksen syntymävuoteen. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen syntymän aikaan nähtiin Beetlehemin tähti. Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu vuoden 66 jKr jälkeen ja voidaan olettaa, että Jeesuksen syntymän aikaan kukaan ei yhdistänyt planeettojen konjuktiota Jeesuslapseen. Kytkentä löydettiin laskemalla taaksepäin vuoden 66 jKr komeetasta. Vuosina 5 eKr ja 4 eKr taivaalla oli useita planeettojen konjunktioita, jotka sodan jo alettua voitiin selittää Messiaan syntymän merkiksi. Ei ole varmaa syntyikö Jeesus juuri tuona vuonna, syntymävuosi laskettiin vuoden 66 jKr komeetasta.
Vuonna 66 jKr Herodes Agrippa ei enää ollut elossa. Agrippa I kuoli vuonna 44 jKr, Chalcian Herodes kuoli 48-49 jKr, ei tiedetä milloin Aristobulus Minor kuoli, mutta se oli joskus vuoden 44 jKr jälkeen. Herodes Agrippa I:n poika Herodes Agrippa II ja Chalcian Herodeen poika Aristobulus halusivat rauhaa ja hyviä välejä Roomaan. Hasmonialaisen kuningaslinjan suorat perilliset eivät enää pyrkineet maailman hallitsijaksi.
Kuka oli sodan aloittajien suunnitelman mukainen kuningasmessias? Johannes Flaviuksen mukaan Ensimmäisen juutalaissodan aikaan ilmaantui kaksi messiasta: Giskalan Johannes ja Menahem ben Juudas.
Menahem ben Juudas oli Galilean Juudaan poika. Galileaan Juudas oli seloottien perustaja. Hän ei ollut hallitsijasuvusta, mutta entisten kuningassukujen sammuttua, Juudaan suku saattoi olla soveltuvin. Menahem on ehkä sama kuin Menahem essealainen ja Menahem ben Hezekiah, joka Talmudin mukaan on lohduttaja ja kantoi kansan synnit. Jos Menahem ben Juudas oli Menahem essealainen, selootit olivat essealaisten alilahko. Kilpailevan ryhmän kapinalliset tappoivat Menahem ben Juudaan tehden hänestä Jeesuksen jälkeen seuraavan Jumalan kärsivän palvelijan.
Giskalan Johanneksesta Josefus kirjoittaa hyvin negatiivisesti, vaikka Johannes näyttää olleen sotilasjohtajana Josefusta pätevämpi. Josefus kertoo, kuinka Giskalan Johanneksen miehet turmelivat temppelin öljyn ja viinin. Siinä on messiaaninen viittaus Daavidiin, joka miehineen söi ilmestysmajan näkyleivät, mutta myös viittaus antikristukseen, väärään messiaaseen.
Suunniteltu kuningasmessias ei ehkä ollut kumpikaan näistä vaan Josefus itse. Juutalaissodan johtajista vain Josefus, Yosef ben Matityahu, oli hasmonialaista sukua. Josefus polveutui hasmonialaisista äitinsä kautta eikä ollut laillinen kruununperijä, mutta suvun isälinjan sammuttua hän olisi ehkä soveltunut. Josefus jäi roomalaisten vangiksi ja julisti roomalaisen kenraalin, Vespasianuksen, messiaaksi jääden tämän orjaksi. Josefus olisi hyvin voinut salata omat messiaaniset aikeensa. Talmudin kertomus Menahem ben Hezekiahista kertoo, että kuningasmessiaan tuli syntyä Jerusalemin temppelin tuhoutumisvuonna. Se ei varmaan tarkoita luonnollista syntymää vaan keisari Augustuksen syntymän tapaista syntymistä Jumalan pojaksi tähden ilmaantuessa taivaalle.
Sodan aloittajien tarkkoja suunnitelmia on mahdotonta tietää. Varmasti voi väittää, että kuningasmessiaan ei odotettu laskeutuvan taivaalta. Jeesus tuli taivaan merkeissä komeettana mutta kuningasmessias oli messiaan jälleensyntymä. Josefus Flavius oli ainoa Ensimmäisen juutalaissodan juutalaiskomentajista, joilla oli liitäntä hasmonialaiseen sukuun. Luultavasti tämä oli syy siihen, että Josefus pyydettiin Galilean joukkojen komentajaksi, sekä siihen, että rabbit hyväksyivät Josefuksen radikaalin tulkinnan Balaamin tähtiprofetiasta – profetia tarkoittikin Vespasianusta.
Flavius Josefus ei ehkä itse pyrkinyt kuningasmessiaaksi. Silti Ensimmäisen juutalaissodan taustalla täytyi olla jokin juutalaistaho, jolla oli oma messiaskandidaatti. Rooma paloi vuonna 65 jKr. Nero syytti Rooman palosta kristittyjä ja ristiinnaulitsi heitä. Rooman palo syntyi luultavasti sattumalta Circus Maximuksen kaupoista, mutta palo sammui itsestään ja syttyi epäilyttävällä tavalla uudestaan keisarin henkivartiokaartin komentaja Tigellinuksen tiluksilta. Tämä tulipalo oli sytytetty tahallaan. Jäljet johtavat keisarin palatsiin, mutta eivät välttämättä Neroon itseensa. Nerolla oli lähipiirissään henkilöitä, joilla oli yhteyksiä messiaanisiin juutalaisiin, joihin myös kristityt lasketaan. Keisari Neron vaimo Poppae Sabina auttoi juutalaisia. Paavali tervehtii kirjeissään Neron huonekuntaan kuuluvia kristittyjä. Yksi näistä oli Neron pahamaineinen vapautettu orja.
Mitä perusteluja tällaiselle spekulaatiolle voi esittää?
Yksi perustelu on, että Jeesuksen sukupuut Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissä muistuttavat hasmonialaisten kuninkaiden sukupuita. Siitä ei tule vetää sitä johtopäätöstä, että Jeesus olisi ollut hasmonialainen prinssi vaan että Jeesuksen sukupuut perustuvat Agrippa I:n sukupuuhun.
Alla on vertailtu Luukkaan evankeliumin antamaa Jeesuksen sukupuuta Serubbaabelista (Zerubbabel) alaspäin Agrippa I:n sukupuuhun. Jeesus kuoli 35 vuotiaana. Jeesuksen sukupuussa esiintyville henkilöille voi arvioida karkean ajan milloin he olivat 35 vuotiaita asettamalla sukupolven pituudeksi 26 vuotta. Tämä sukupolven pituus antaa Serubbaabelin ajan varsin oikein. Agrippa I:n sukupuuhun on kirjattu kuolinvuosi.
Jeesus 35-vuotias Agrippa I kuolinvuosi(eKr)
Serubaabel 517 eKr (Phinehas, esi-isä Eksoduksen aikaan)
Reesa 491 Jachin
Johanan 465 Joarib
Jooda 439 Idaiah
Joosef 413 Hasmon
Semein 387 Simon
– unohdettu (361) Yohannan
Mattatias 335 Mattathias Maccabeus
Maahat 309
Naggai 283
Esli 257
Naahum 231
Aamos 205
Mattatias 179 Mattathias Maccabeus 165
– poistettu (153) Simon Maccabeus 135
Joosef 127 Yohanan Hyrcanus I 104
Jannai 101 Alexander Jannaeus 76
Melki 75 Aristobulus II 49
Leevi – –
Mattat 49 Alexander Mattathias 49
Eeli 23 eKr El-jumala, Mariamne I 41 eKr
Joosef 4 jKr Aristobulus IV 7 eKr
Jeesus 30 jKr Agrippa I 44 jKr
Jeesuksen sukulinjassa on kaksi Mattatias-nimeä noin vuosilla 335 eKr ja 139 eKr ja niiden välissä on nimet Maahat, Naggai, Esli, Naahum, Aamos. Aamos ja Naahumia olivat profeettoja. Maahat voi olla Malakia ja Naggai muistutaa Haggaita, molemmat olivat profeettoja. Esli voi ehkä viitata Jesajaan, tai kyseessä voi olla meille tuntematon profeetta. Agrippa I:n sukupuuhussa on hyvinkin suuri aukko: Phinehas eli eksoduksen aikaan, noin 1350-1550 eKr. Voidaan arvella, että Jeesuksen sukupuussa Phineas on korvattu Serubbaabelilla. Serubbaabelin elinaika tunnettiin. Agrippa I:n sukupuun nimiä lueteltiin Phinehasista alaspäin Mattathias Maccabeukseen asti ja Agrippasta ylöspäin Mattathias Maccabeukseen asti. Väliin jäi parin sadan vuoden aukko, joka täytettiin viittauksilla profeettoihin. Tämä sopii siihen, että Matteuksen listassa Zerubbaabelin pojaksi mainitaan Abiud, jota Aikakirjat eivät tunne. Abiud voi olla Obadja, profeetta.
Olettaen, että tämä on oikea selitys, molemmat Mattatias-nimet Jeesuksen sukupuussa viittaavat samaan henkilöön Agrippan sukupuussa, nimeltään Mattathias Maccabeus, hasmonialaisen hallitsijasuvun perustaja. Katsotaan ensin listaa alemmasta Mattathias Maccabeus -nimestä alaspäin.
Mattathias Maccabeus käynnisti makkabilaisen kapinan Syyriaa vastaan. Hänen poikansa Simon Maccabeus puuttuu Jeesuksen sukulinjasta. Qumranin essealaisten kirjoituksissa mainitaan Paha Pappi. Hän oli joko Jonathan Maccabeus tai Simon Maccabeus. Voidaan päätellä että Paha Pappi oli Simon Maccabeus. Nimen puuttuminen Jeesuksen sukulinjasta on ymmärrettävää. Moitittavat esi-isät usein jätetään pois sukulinjasta.
Jannai on Alexander Jannaeuksen nimen toinen yleisesti käytetty muoto ja tämän nimen esiintyminen Luukkaan sukupuussa on vahva viite siihen, että Jeesuksen sukupuu kuvaa hasmonialaista kuningassukua.
Agrippan sukupuussa Alexander Jannaeuksen poika on Aristobulus II, Juudean kuningaspappi. Jeesuksen sukupuussa näyttää olevan yksi sukupolvi enemmän: Melki ja Leevi. Melki tarkoittaa kuningasta ja Leevi tarkoittaa pappia. Taulukossa on tulkittu, että Melki ja Leevi eivät ole kaksi sukupolvea, vaan yksi kuningaspappi, Aristobulus II. Sen vuoksi taulukkoon ei ole laskettu sukupolven pituutta Leeville.
Seuraava nimi Luukkaan listassa on Mattat. Matteuksen sukupuussa nimi on Mattan. Tämä on yksi harvoista yhtäläisyyksistä Luukkaan ja Matteuksen listojen välillä ja se ehkä säilyttää aidon perinnetiedon. Mattat on muoto Mattathias-nimestä. Nimi tarkoittaa samaa kuin hasmonialainen. Alexander II:n kaksi poikaa olivat nimeltään Juudean Alexander ja Antigonus Mattathias eli Antigonus hasmonialainen. Juudean Alexanderin tytär oli nimeltään Mariamne I hasmonialainen. Tästä voi päätellä, että Juudean Alexanderista käytettiin myös nimeä Alexander hasmonialainen eli Alexander Mattathias.
Vaikka sukupolven pituuden arviointi kiinteään 26:een vuoteen ei voi antaa tarkkoja arvoja, niin lasketut ajat sattuvat varsin hyvin kohdalleen. Taulukon arvion mukaan Jannai oli 35-vuotias vuonna 101 eKr. Hän kuoli vuonna 76 eKr. Taulukon arvion mukaan hän olisi ollut 60-vuotias. Historiasta tiedämme, että Jannai oli kuollessaan 50-vuotias. Taulukon mukaan Aristobulus II oli 35-vuotias vuonna 75 eKr. Hänet myrkytettiin vuonna 49 eKr, jolloin hän olisi ollut 61-vuotias. Hänen poikansa Juudean Alexander olisi ollut 26-vuotias kuollessaan. Taulukon mukaan Mattathias Maccabeus olisi ollut 35-vuotias vuonna 179 eKr ja kuollut vuonna 165 eKr, siis 49-vuotaana. Kaikki arviot ovat järkeviä.
Seuraavaksi päästään Jeesuksen lähisukulaisiin, isään ja isoisään. Luukkaan mukaan Joosefin isän nimi on Eeli, kun taas Matteuksella nimi on Jaakob. Matteuksen lista Jaakob, Joosef, Jeesus on vain muoto listasta Jaakob, Joosef, Daavid ja kuvaa Messiaan patriarkaallista periytymistä. Luukkaan nimi Eeli, El, vastaa Agrippa I:n sukupuussa Mariamne I:tä, periydytään äidin kautta. El on Jumalan nimi. Se voi olla viittaus siihen, että Mariamne I sai lapsen jumalallisella tavalla. Lapsen isänä pidetään Herodes Suurta, mutta sitä ei pidetty varmana: Herodes Suuri epäili Mariamnen tulleen raskaaksi hänen matkansa aikana. Messiaan sukupuussa tulee profetioiden mukaan olla vaihe, jossa neitsyt tulee raskaaksi. On ymmärrettävää, että Agrippa I:n sukupuussa ei esiinny vihattua Herodes Suurta.
Ylemmästä Mattathias Maccabeesta ylöspäin Agrippan sukulista on saatu Makkabealaiskirjoista. Lista on epäuskottava. Se päättyy Phinehasiin, joka eli eksoduksen aikaan, mutta sukupolvia ei ole riitävästi. Luukkaan sukupuussa on lähdetty laskemaan Serubbaabelista alaspäin Makkabealaiskirjojen sukupuun pohjalta päätyen Mattatiaseen, joka eli jossain 335 eKr paikkeilla. Hänet on ymmärretty toiseksi Mattatias-nimiseksi henkilöksi, joten Jeesuksen sukupuuhun on tullut kaksi Mattatiasta.
Listan aloittaminen Serubbaabelista on ymmärrettävää, koska häneen päättyy Vanhan testamentin Daavidin suku. Luukkaan listan nimet muistuttavat Makkabealaiskirjojen antamia nimiä kahdella erolla: Luukkaassa Serubbaabelin poika on Reesa, hän on tuntematon henkilö, ja Makkabealaiskirjojen Yohannan puuttuu Luukkaan listasta, mahdollisesti nimi on unohdettu tai tahallaan poistettu epätoivottavana henkilönä. Luukkaan listassa toisaalta on Johanan, Reesan poika.
Luukkaan listassa ja Agrippa I:n sukupuussa on niin paljon yhtäläisyyksiä, että listat lähes varmasti kuvaavat samaa sukua.
Matteuksen evankeliumin Jeesuksen sukutaulussa on paljon lyhempi lista tuntemattaksi jääviä henkilönimiä. Matteus tietää vain Joosefin isoisä Mattanin ja Vanhan testamentin listan Zerubbaabelista ylöspäin. Matteuksenkin listassa on aukko, joka on täytetty meille tuntemattomilla nimillä. Tätäkään aukkoa ei varmasti ole täytetty sattumalta valituilla nimillä. Tuntemattomilla nimillä oli jokin merkitys, vaikka se jää avoimeksi. Sekä Matteus että Luukas täydentävät Jeesuksen sukupuun siten, että Jeesus polveutuu Joosefin kautta Daavidista, vaikka evankeliumien mukaan Joosef ei ollut Jeesuksen isä. Syy on messiasprofetian täyttäminen.
Samankaltaisuus Luukkaan lista ja hasmonialaisten kuninkaiden sukupuun välillä on havaittu useaan kertaan. Joseph Raymond on ehdottanut, että Jeesus olisi Antigonus II Mattathiasin pojanpoika. Tämä teoria on epäuskottava: Antigonus Mattathiasin pojat surmattiin. Jos Jeesus olisi kuulunut hasmonialaiseen sukuun, siitä uskoisi olevan jotain tietoja Josefuksessa tai kirkon perinteessä. Paljon uskottavampi teoria on, että Jeesus oli köyhästä, hurskaasta perheestä eikä kuulunut aiempaan kuningassukuun muuten kuin symbolistisessa mielessä. Hän oli profeetta-Messias, jonka oli kuoltava ristillä. Se ei ollut hasmonialaisen suvun viimeisen vesan tehtävä. Hasmonialainen prinssi olisi nostattanut kapina-armeijan, kuten Juudean Alexander. Profeetta-Messiaan tehtävä oli tärkeämpi: Mooseksen lakia tuli muuttaa, sapattisääntö täytyi lieventää, jotta juutalaiset saivat taistella sapattina muutenkin kuin itsepuolustukseksi. Ennen lain muutosta kapinaa ei voinut aloittaa.